Pakko myöntää, että olin hieman epäileväinen, kun menin katsomaan uusinta Batman-elokuvaa. Monet kerrat olen joutunut pettymään ylimainostettujen ja hypetettyjen elokuvien kanssa. Elokuva oli IMDb sivuston 250 parhaan elokuvan kärjessä, ennen esimerkiksi The Shawshank Redemptionia (Rita Hayworth – Avain pakoon, ehkä tyhmin nimen käännös ikinä). Olinkin todella positiivisesti yllättynyt, sillä kyseessä on paras ikinä tehty supersankari-elokuva. Heath Ledgerin suoritusta Jokerina on kehuttu maasta taivaisiin jo ihan liikaakiin, mutta pakko on myöntää, että mies säästi parhaan roolisuorituksensa viimeiseksi. Jack Nicholsonia voi hieman vituttaa nyt, kun harva muistaa hänen mainion suorituksensa tämän jälkeen.
Christian Bale ei petä tälläkään kertaa. Ohjaaja Christopher Nolanin luottomies on takuuvarma, vaikka aina kun näen Balen mieleen tulee väkisinkin American Psycho. Katselin tässä viikolla myös The Prestige -elokuvan, jossa Nolan ja Bale tekivät myös yhteistyötä. The Prestige olisi ollut todella hyvä elokuva noin puolituntia lyhyempänä ja vähemmilllä selityksillä. Olikohan ohjaaja tai tuottajat pelänneet, että keskiverto tyhmä katsoja ei pysyisi perässä. Positiivista oli se, että kerrankin pystyin katsomaan koko elokuvan ajan Hugh Jackmania ilman helvetillistä vitutusta.